torstai 6. elokuuta 2015

Do more of what makes you happy


Maanantaina käytiin tuttuun tapaan Saarijärvellä aksatreeneissä. Oli mukava päästä vihdoin kunnolla treenaamaan niin, että joku katsoo virheet ja sitten korjaillaan niitä. Tehtiin ensin rataa 12

Maanantain treenirata
esteelle asti. Mitään sen suurempia ongelmakohtia ei ollut, paitsi Fox karkasi kerran 8 pussin sijasta muurille ja A:lle.
Keinu onnistui hyvin, koska se oli jääny matalalle edellisen ryhmän jälkeen. Korkeutta ei ollut kuin ehkä vajaa metri.
Puomin ja A:n kontaktit oli hyvät ja nopeat. Fox muisti juosta puominkin ihan päähän asti.

Toisella kierroksella jatkettiin rataa 13 esteeltä eteenpäin. Tässäkään osuudella ei ollut kummempia ongelmia. Ensin meni nollana, mutta 20 hypyn jälkeen Fox kävi tarjoomassa keinulla 2on2off kontaktia. Höpsö poika, mitähän sillä joskus liikkuu

mielessä? Tehtiin rata uudestaan ja se meni nollana läpi. Lopuksi tehtiin vielä keinulla pari toistoa jonka jälkeen lopetettiin. Vauhtia Foxilla oli ihan kiitettävästi.

Aprilin ratoja en paljon ehtinyt katselemaan, kun piti viedä Foxia juomaa, lenkille ja autoon, mutta kuulemma April veti hienosti ja taisin jonkun radan tehdä ihan nollana. Puomi oli ainakin vauhtikas. Sen ehdin näkemään.


Toissapäivänä eli tiistaina ajeltiin Kuopioon päin Tiian yksäritunnille. Oli aika mahtavaa! Ajatella vielä sitäkin, että Tiia oli päässyt yöllä kotiin Amsterdamista, nukkunut pari tuntia ja sitten meille pitämään yksärituntia. Aikamoista omistautumista. Tuo jäisi varmaan monelta tekemättä.
Ei ollut todellakaan mikään turha keikka. Saatiin tosi tosi paljon hyviä vinkkejä ja meidän ongelmiin ratkaisuja. Ratapiirrustusta ei ole, mutta toivottavasti selityksistä saa edes jotain selkoa.

20 esteen rata oli tehtävänä. Ei se mikään vaikea ollut, mutta ei ihan helppokaan. Sanotaan vaikka, että sopivasti haastetta.
Fox teki tosi hyvin ja ei ollut yhtään väsynyt vaikka sitä vähän pelkäsinkin, koska edellisenä päivänä oli treenit. Töpötystä oli taas paljon ennen hyppyjä uuden alustan takia. Vähän se ehkä tasoittui loppua kohden.

Uusi keinu oli aluksi tosi pelottava Foxin mielestä. Tehtiin sitten ihan vaan pelkästään keinua vähän aikaa. Aloitettiin rata alusta ja epä ollutkaan keinu enää läheskään niin pelottava.
Tauolla juteltiin tuosta keinuhommasta ja siitä, että rata menee monesti aina sen jälkeen pipariksi. Treenatessa Fox meni keinun jälkeen putkesta ohi vaikka mä sen sinne oikein ohjasin. Haukkuminen yltyi ja innostus meni. Silloin Tiia sanoi, että keinun jälkeen Foxin vire laskee huomattavasti ja homma menee komentamiseksi. Tadaa ja ratkaisu oli keksitty. Tsempit kehiin. Keinun jälkeen tsempataan koiraa niin paljon kuin sielu sietää näin itse sanottuna. Yritettiin vielä rataa, keinun jälkeen tsempattiin ja tarvitaan vaan yksi sana toimii.

Tauon jälkeen tehtiin toisella kentällä puomia. Haluttiin saada siitä vauhdikas ja ihan erilainen kuin keinu.
Foxia jänskätti taas ekalla kerralla. Toisella kerralla mentiin lujaa, kolmannella kerralla tosi lujaa ja neljännellä kerralla täysillä. Kontaktikin pääsi unohtumaan.
Toistoja, toistoja ja toistoja. Se on nyt meidän treenisuunnitelma.

Puomin jälkeen mentii vielä viimeisen kerran radalle. Vaikein kohta radassa oli 15 hyppy, jonka Fox olisi niin mielellään mennyt takaakiertona. Välillä Fox hyppäsi takaa vaikka mulla oli ohjaus ja linjat oikein. Foxi ja Foxin tulkinnat. Saatiin siitä onneksi pari onnistunuttakin tulosta.





Treenien jälkeen käytiin syömässä satamassa. Mukavaa palvelua, kun Foxikin sai oman herkun!
Oltiin myös sovittu tapaaminen Foxin veljen kanssa.

Tavattiin velipoika saaristokaupungin koirapuistossa. Fox oli kyllä jo tuossa vaiheessa väsynyt matkustamisesta ja oli todella rauhallinen verrattuna Koda veljeen.
Fox oli jo pentuna koko pesueen isoin ja on vieläkin. Fox oli todellinen jättiläinen vaikka tuntuu aina niin pieneltä.


Koda yritti hirveästi saada Foxia leikkimään, mutta Fox oli aluksi kiinnostunut vain aitauksen hajuista. Lopussa pojat saivat kuitenkin jahtausleikin aikaiseksi! Noissa kahdessa oli kyllä todella paljon samanlaisia piirteitä. Örinä mörörinä oli ihan saman kuuloista! Eleet ja tavat vaikuttivat myös samanlaisilta. Karvaa molemmilla on aivan järkyttäväsi ja Foxilla vielä enemmän!
Toivottavasti nähdään vielä jatkossakin. Ja sillon kun Foxilla on vielä kunnolla energiaa!
Lisää kuvia löytyy täältä.





VauhtiVeljekset Pikikuonon Black Code ja Pikikuonon Number One

3 kommenttia:

  1. Foxin meno näyttää tosi kivalta. Tulee mieleen oma lagottoni, joka menee kiltisti ja raaaaauhassa. Koira joutui eläköitymään selkävian takia ennen kuin ehdimme kisohin, mutta meidän ongelma oli kanssa vauhti. Joka myös ehkä johtui tuosta selästä, mutta myös motivaatiosta, jonka rakentaminen on ollut pitkä projekti.

    Mutta tossa Foxin hyppäämisessä kiinnitin huomiota, että se kerää itteensä hirveesti. Erityisesti käännöksissä. Oletko käyttänyt Foxia hierojalla/fyssarilla/osteopaatilla, että jos sillä ois jotain jumeja? Tietysti uusi alusta voi jännittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentistasi!

      Fox töpöttää tosi monesti ennen hyppyjä. Uuden alustan takia Fox töpötti vieläkin enemmän, mutta Foxilla on myös jumeja. Fox on käynyt nyt säännöllisesti viimeisen kuukauden aikana kolmesti fyssarilla joka on myös hieronut. Hierojalla ollaan myös käytetty ja tullaan käyttämään vielä useasti niin, että saataisiin paikat auki. Tietysti Fox on vielä nuori koira, joka ei ole sieltä kaikkein itsevarmimmasta päästä. Vauhdinkin kannalta hieronta on auttanut paljon. Meno on joka hieronta/fyssari kerran jälkeen aina paljon vapautuneempaa. Kunhan vain saadaan jumit auki niin edellisen hierojan mukaan menosta tulee paljon vauhdikkaampaa ja hyppytekniikka paranee. Toivoa on vielä hurjasti, onhan kyseessä kuitenkin vasta kohta 2,5 vuotias koira! :)

      Poista
  2. Aivan ihania kuvia! ❤️

    Ps. Siulle ois haastetta miu blogissa!
    http://villimeininki.blogspot.fi/2015/08/liebster-award-haaste.html?m=1

    VastaaPoista